Photo by Pascal Bernardon on Unsplash.
Kaikki meistä ovat olleet tekemisissä jonkinlaisen ilmiön kanssa. Kuka on ollut ilmiö, kuka on ollut sellaista tekemässä tai vaikuttamassa siihen, että asiasta on kasvanut ilmiö. Ilmiö-sanan eteen voi laittaa lähes millaisen adjektiivin tahansa, se voi olla esimerkiksi paikallinen, alueellinen, globaali… Positiivinen tai sitten negatiivisempi, eli lieveilmiö. Isoa, ainakin suurinta osaa maapallosta koskevaa ilmiötä voisi kutsua megailmiöksi.
Ajankohtaisuus
Itse muistan nuoruudestani yhtyeen nimeltä Dingo, porilainen rockyhtye, joka nousi valtakunnalliseksi ilmiöksi. Sain hyvän ystäväni kautta yhteyden Dingon manageriin, Lasse Norrekseen, ja pyysin häntä nimeämään kolme asiaa, joiden ansiosta Dingosta tuli ilmiö. Tuli neljä asiaa. Yksi neljästä oli aika. Dingon perustaminen sattui maailman aikaan, kun suomalainen ja suomenkielinen rock-musiikki alkoi tehdä läpimurtoa. Esimerkiksi Rock SM-kilpailu eli kulta-aikaansa vuonna 1982. Samana vuonna Yö-yhtye sijoittui kilpailun kärkikolmikkoon ja Dingo perustettiin.
Syntyäkseen ja kasvaakseen ilmiö tarvitsee happea. Tässä tapauksessa happena voitaneen pitää sopivaa ajankohtaa. Eli yksittäisistä heikoista signaaleista alkoi muodostua trendi, joka mahdollisti monenkin suomalaisen sen ajan populaarikulttuurin ilmiön syntymisen.
Tunne
Mitä vahvempi trendi tai megatrendi tukee ilmiötä, sitä vahvempi ilmiö. Kysyin Joona Jalkaselta kolme asiaa miksi Kari Tapiosta (Kari Jalkanen) tuli ilmiö Suomen iskelmätaivaalle. Yksi Joonan mainitsemista asioista oli isänmaallisuus. Suomalaisille isänmaallisuus on aina ollut hyvin vahva trendi. Itsenäisyyspäivä perinteineen on suomalaisille erittäin tärkeä päivä. Kari Tapion kappaleiden nimet ja sanat ovat tulvillaan suomalaisuutta. Häntä kutsuttiinkin ”Sinivalkoiseksi ääneksi”.
Trendi
Sari Kaasista pyysin mainitsemaan 3-4 asiaa, miksi Värttinästä tuli ilmiö 1990-luvun alussa olemalla ensimmäinen läpimurron tehnyt kansanmusiikkiyhtye Suomessa. Yksi Sarin mainitsema asia oli naisnäkökulman kasvaminen miehisessä kulttuurissa. Tasa-arvoisempi yhteiskunta oli 1990-luvun Suomessa trendi. Todisteena tästä olivat uudistukset naisten asemaan, esimerkiksi naisten mahdollisuus vapaaehtoiseen asepalvelukseen sekä naiskiintiöiden kehittäminen julkisiin elimiin.
Kuva: Óscar López González
Megatrendi
Megatrendeihin liittyvät ilmiöt, kuten esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ja luontokato, ovat erittäin ajankohtaisia teemoja ja ne kaipaavat positiivisia ilmiöitä, jotka parhaimmillaan saisivat aikaan merkityksellisiä ja laajoja toimia. Hyvänä esimerkkinä megailmiöstä voidaan pitää ruotsalaista Greta Thunbergia, joka perustamalla kansainvälisen koululaisten ilmastoliikkeen toi ilmaston lämpenemisen konkreettisesti esille monille ihmisille, jotka eivät aikaisemmin tunnistaneet lämpenemistä uhaksi maapallon tulevaisuudelle. Greta toi nuorena henkilönä esiin sen, että ilmaston lämpeneminen tuo suuria muutoksia hänen sukupolvelleen, mikäli toimia lämpenemistä vastaan ei toteuteta. Tämä ilmiö sai siis happea ajankohtaisuudellaan ja merkityksellisyydellään.
Toki olemassa olevaa ilmiötä voi jatkaa ja vahvistaa hakemalla uutta näkökulmaa. Teknologia auttaa monesti tuomaan vanhankin ilmiön uuteen aikaan, tosin sekin on tehtävä vastuullisesti sekä jatkuvasti muistaen, että ilmiön tekevät ihmiset.
Comments are closed