Tulevaisuus on läsnä jokaisen arjessa ja jokaisella meistä on jonkinlaisia kuvitelmia siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Nämä tulevaisuudet voivat kuitenkin näyttää hyvin erilaisilta riippuen siitä, millaisessa elämäntilanteessa elää.
Ei ole yhdentekevää ajatteleeko tulevaisuutta yläkoulua käyvä nuori vai eläköityvä työelämän konkari, pienten lasten kotivanhempi vai puolueensa puheenjohtaja. Jokaisella on annettavaa sille, millainen tulevaisuus meitä odottaa. Jotta tulevaisuus olisi mahdollisimman hyvä mahdollisimman monelle, tarvitaan moniäänistä keskustelua ja yhteispohdintaa – kollektiivista älyä.
Maailmanlaajuisesti ajatellen mahdollisten tulevaisuuksien määrä on huikea. Silti tulevaisuus kuvataan usein varsin samankaltaisena jatkuvaan taloudelliseen kasvuun pohjautuvana ja jossain määrin jopa pelottavana robottien hallitsemana dystopiana.
Yksi kuvaava esimerkki tulevaisuuskuvista liittyy juuri robotiikkaan: Robottien tekemän työn arveltiin vähentävän ihmisten tekemän työn määrää, ja katsantokannasta riippuen se on nähty joko hyvänä tai huonona. Tämän hetken tietämyksellä asia ei ole niin mustavalkoinen. On paljon sellaista toistuvaa ja tarkkuutta vaativaa työtä, joka on hyvä automatisoida. Se ei poista ihmisaistein tehtävän tarkkailun merkitystä. On myös sellaista työtä, jossa ihmisen läsnäolo on välttämätöntä.
Vielä kymmenen vuotta sitten pelättiin robottien vievän ihmisten työt, mutta nyt tiedetään, että uusi teknologia ei korvaa ihmisten tekemää työtä, vaan lähinnä parantaa yritysten tuotekilpailukykyä. Hoiva-alalla robotiikka parantaa turvallisuutta. Tästä esimerkkinä lääkerobotti, joka edelleen täytetään ja ohjelmoidaan ihmistyönä, mutta joka potilaan kotona huolehtii lääkemäärästä ja lääkkeiden tarjoamisen oikea-aikaisuudesta.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi ennakoida
Kukapa meistä olisi voinut kuvitella vuonna 2020 alkanutta Covid-19 eli koronavirustaudin aikaansaamaa yhteiskuntien muutosaaltoa, tai millaisia seurauksia Euroopalle seuraa Venäjän sodasta Ukrainassa. Jälkikäteen ajatellen voidaan kuitenkin huomata, että jonkinlaisia heikkoja signaaleja näistä on ollut olemassa, ja että olisimme voineet varautua tehokkaammin, jos osaisimme tulkita paremmin näitä lähes huomaamattomia muutoksen oireita.
Ennakointi lisää joustavuutta muutosten edessä ja antaa paremmat mahdollisuudet sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Yhtenä esimerkkinä tämän kevään kuljetusalan lakot, joiden vaikutusta muiden toimialojen työnteolle pehmentää vuoden 2020 digiloikka etätyöskentelyyn. On opittu pitämään palavereita ja tekemään töitä kotoa verkossa, jolloin aivan kaikkien ei tarvitse etsiä vaihtoehtoisia kulkukeinoja työmatkoille. Työtä tehdään kotoa käsin siellä, missä se on suinkin mahdollista.
Kaikki muutokset eivät siis automaattisesti ole vain hyviä tai huonoja, niillä on monenlaisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Tulevaisuus on läsnä jokaisen ihmisen tässä päivässä.
Visit Future -työpajoissa opetellaan yhdessä tulevaisuusajattelua, pyritään tulkitsemaan hiljaisia signaaleja ja tutkitaan millaisia vaikutuksia megatrendeillä on omaan, oman yhteisön tai yrityksen toimintaan. Kukaan meistä ei tiedä millainen tulevaisuus meitä varmuudella odottaa, mutta jokainen voi oppia tulevaisuusajattelua!
Comments are closed